Lento Helsinkiin

Matkani alkoi marraskuisena lauantaiaamuna (17.11.2018) autokyydillä lentokentälle sieltä Helsinkiin. Lento-osuus sujui mukavasti, vaikka laskeutuminen Helsinki-Vantaan lentokentälle olikin aika töksähtävä, sillä laukkunikin lensi penkin alla kumoon ja otin vaistomaisesti kiinni penkin selästä, jotta pysyin paikallani, vaikka olin turvavöissä kiinni. Lentokone oli aika pieni propellikone. Siirryin koneesta kentälle odottamaan jatkolentoa Ivaloon. Kävin syömässä, jotta olisin jaksanut virkeänä määränpäähän asti.

Nyt olin varannut lennon vaihtoon riittävästi aikaa, koska edellisellä kerralla vieraillessani Ivalossa olin myöhästynyt jatkolennolta. Silloinen tulolentonikin oli kaaosmainen, koska Helsingissä oli myrsky ja kaikki lennot olivat myöhässä tai peruuntuneet. Nyt istuin rauhassa ja neuloin odotellessani lentoa. Suurin osa Lappiin matkustavista oli aasialaisia turisteja. Meitä oli vain muutama suomalainen matkustamassa. Tuntui kuin olisin ollut Kiinassa kiinalaisten joukossa. Kaikki näppäilivät kännyköitään ja katsoivat ilmeisesti jotain ohjelmia ajan kulukseen. Suomalaiset erottuivat neulomisellaan tai muulla tekemisellään joukosta. Vihdoin lentoemäntä kuulutti astumaan koneeseen. Kone oli uusi, suuri ja turvallinen suihkujätti.

Lento Ivaloon

Pääsimme lähtemään aikataulun mukaisesti ihan ajoissa. Kello oli vasta neljän maissa iltapäivällä, mutta pimeys oli laskeutunut jo maan ylle. Sain istua käytäväpaikalla ihan rauhassa, koska viereinen keskipaikka oli vapaana. Nousu ja alkumatka sujuivat ihan ilman mitään vaikeuksia. Kun pääsimme keskisen Suomen paikkeille, alkoi lennolla tapahtua kaikenlaista. Lentokone alkoi heittelehtiä, niin että kaikkien piti olla turvavöissä kiinni, eikä paikaltaan saanut lähteä liikkeelle. Lennolla tarjoiltavat juomat ja muut syömiset saivat jäädä sikseen, kun tarjoiluvaunut piti viedä pois lentokoneen käytävältä. Ajattelin, että kohta tämä varmaan loppuu. Turbulenssi kesti kuitenkin oman aikansa. Koneen kapteeni yritti rauhoitella matkustajia. Hän selitti, että epätasainen kyyti johtui erittäin voimakkaasta tuulesta, joka tuli Norjan vuoristojen yli Atlantilta. Tuuli vaikutti voimakkaasti juuri yläilmoissa ja sen takia tuuli pääsi vaikuttamaan koneen lentoon. Vaikka kone oli suhteellisen suuri ja nykyaikainen kulkuneuvo, ei se rauhoittanut mieltäni. Koneeseen laskeutui hiljaisuus. Kaikki matkustajat olivat jännittyneitä ja huomasin ihmisten puristelevat levottomana tuolin kahvoja. Suurin osa matkasta täytyi istua omalla paikallaan turvavöissä. Ajattelin, että kiinalaiset ovat tulleet jo pitkän lentomatkan Aasiasta asti ja eivät enää hätkähdä pientä täristelyä. Tilanne oli kuitenkin stressaava. Kiinalaiset olivat tulleet Lappiin nauttimaan sen eksotiikasta, lumesta, revontulista ja luonnosta. He olivat valmiita uhraamaan paljon Lapin matkansa takia, eivätkä varmaan hätkähtäneet pienistä, kuten varsin epävarmasta lentomatkasta Lappiin.

Asetin henkeni herran haltuun. Ajattelin, jos selviän tästä matkasta hengissä, niin ilmoitan perilliselleni mistä asuntoni osakekirjat löytyvät ja missä pankissa raha-asiani ovat. Nämä asiat oli jäänyt sanomatta tässä arjen aherruksessa ja muussa kiireessä. Niin jännittävä lento Lappiin oli. Lento ei kuitenkaan kestänyt kuin puolitoista tuntia, mutta matka tuntui silti ikuisuudelta. Olen matkustellut paljonkin lentämällä, mutta tällaista lentoa en ole aikaisemmin kokenut.

Lentokone laskeutui aikataulussaan Ivalon kentälle. Sää siellä oli erittäin tuulinen. Ulkona satoi vedensekaista räntää. Räntä lensi melkein vaakasuorassa tuulen mukana ja tuuli otti kiinni lujasti vaatteista ja riepotti niitä. Maisema oli ihan pimeä ja lentokentän valot näyttivät suuntaa, minne pitäisi suunnistaa koneelta. Tunnelma oli aika ihmeellinen. Oli kuin olisi tullut erämaan keskelle, jossa sijaitsi valaistu lentoasema.

Kentältä kyläpäikkaan

Minua jännitti, miten selviän Ivaloon, koska sisareni oli työtehtävissä, eikä päässyt minua vastaan. Kentältä oli noin kymmenen kilometriä Ivaloon. Kun astuin kenttärakennuksen tuloaulaan, huomasin siellä taksinkuljettajan, jolla oli minun nimikylttini kädessään. Arvasin, että hän oli tullut hakemaan minut lentokentältä Ivaloon kyläpaikkaani. Pääsin sittenkin perille lomalle Lappiin.